lauantai 29. syyskuuta 2012

Mannapuuroa ja mansikkaa


juuri oikeenlaista kemiaa, niinhän sitä lauletaan. On otettu lasten viikonloppujen aamupuuroksi mannapuuro ja itse tehty mansikkakiisseli. Maistuis tuo itellekki.

Mansikkakiisselin tekeminen ihan vaan kahdelle kakaralle on yllättävän haasteellista:
  • toiselle pitää olla mansikoita
  • toiselle ei saa olla edes yhtään mansikanpalastakaan, kun kaupan soppa on parempaa :D

Näin se äidin aherrus aina välillä palkitaan,  mutta onneksi syödään hyvällä ruokahalulla.

Omasta lapsuudestani jäänyt mieleen lämpimät muistot äidin keittämästä manna- ja riisipuurosta sekä maitovellistä. Toivottavasti muistot jatkavat matkaa seuraavaan sukupolveen.

Äidin oma ateria oli hieman pelkistetympi, koostuen seuraavista Cambridge-valmisteista: Summer Berry mehu ja saksanpähkinä-toffee -pirtelö. Pitää vällllä aina hieman keventää.





Postimies koputtaa kahdesti

Tässä se nyt on, tilaamani iso aloituspaketti geelikynsien tekemistä varten. Tarkoituksena on tehdä geelauksia ja geeli-/rakennekynsiä itselle ihan omaksi ilokseni ja kun neiti kasvaa, sitten tietty hänellekin. Tilasin paketin JT-Cosmetic'sista ja toimitus oli supernopea.

http://www.jtcosmetics.fi/kaiken-kattavapaketti-isolla-36wn-lampulla-p-2003.html



Ja tässä 2,5 tunnin äherryksen ja aherruksen lopputulos: Ensimmäiset itsetehdyt geelikynnet. Ei ihan salonkikelpoiset, mutta minulle passaa vallan hyvin. Olen innostunut aiheesta kovasti, ensimmäiset geelikynnet kävin teetättämässä Oulussa aivan todella pro-ihmisellä. Tämä ei kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole, joten ajattelin yrittää opetella tekemään niitä itse. Ja kun tarvitsee hienot, sitten voi taas mennä käymään kynsistudiossa. Suurimmaksi osaksi kuitenkin pärjään yksinkertaisilla arkisilla malleilla. Laitetut kynnet tuovat ainakin minulle huolitellumman ja naisellisemman olon.

Virheistä oppii ja harva on seppä syntyessään eli nyt vaan kovasti harjoittelua edessä. Haaveilen tulevaisudessa, kun finanssipuoli vaan sallii, käydä rakennekynsi-koulutuksen. Tuppaavat vaan olemaan aika arvokkaita nämä lyhyet koulutukset; hinnat vaihtelevat 250-700 euron välillä.

Isoin ongelma tällä hetkellä on, että en saa kynsimuotteja (tarroja) käyttämällä sievästi pidennettyä kynsiäni. Minulla on hyvin lyhyet omat kynnet ja tiedän tuon pidennyksen onnistuvan, kun ammattilainen on ne saanut onnistumaan. Näin amatöörillä menee harjoittelussa aikaa ja nyt kysytään sitä kärsivällisyyttä, joka ei ole hyveeni.

Youtubesta löytyy muutama aivan loistava video-ohje aiheesta, pitäisi vaan ehtiä ajan kanssa ajatuksella ehtiä niihin perehtymään. Kun saisi käytännön ohjeet ihan luonnossa kädestä pitäen opettaen, se olisi loistojuttu, siinä olisi helpointa heti samoin tein kysellä mitä pitää tehdä. Täytyypi suunnitella.


Tervetuloa!



Kahden ihanan lapsen äiti, yhden ihanan miehen (toivottavasti aivan ihana) vaimo, ihanien vanhempien ainoa tytär, neljän veljen ainoa sisko, useamman koiran omistaja, arjen ahertaja ja silti en oo yhtään mittään. Ei jää kuoppaa vesilasiin, kun sormen ottaa sieltä pois.


Tällaisen sopivan huoneentaulun olen löytänyt seinälle laitettavaksi. On yhä odottamassa sopivan paikan löytymistä ja inspiraation ilmaantumista :D

Olenko keski-ikäinen vai sopivanikäinen? Siinäpä mutta. Itse tunnen olevani juuri oikean ikäinen, ikähän on pelkästään asennekysymys. Kyllä täällä maailmassa pystyy monenikäiset taaplaamaan.

Rakastan leipomista, ruoanlaittoa, koiria, lapsia, Postcrossingia  ja nyt tuoreimpana ihastukseni aiheena on rakennekynnet, erityisesti geelikynnet.


Blogissani kirjoittelen satunnaisesti monenlaisia pieniä tarinoita arjen askareideni keskeltä tapahtuneista asioista. Katsotaan mihin tie vie!